Mitä tapahtui koronavuonna ja mitä siitä seuraa. Mureneeko kahden kassan politiikka? Miten järjestöjen rahoitus tapahtuisi siirtymäaikana?
”Ihmisten altistaminen arkisissa tilanteissa pelikoneille on verotukseen rinnastettavan rahoituskeinon erityisen epäeettinen muoto”, kirjassa rahoitusmallin tulevaisuutta puntaroiva taloustieteen professori Panu Kalmi toteaa.
Pelihaittajärjestöt ovat halunneet pitää edelleen haitalliset rahapeliautomaatit kaupoissa ja järjestötaustaiset valmistelevat rahapelipolitiikkaa ministeriössä. Arpajaislakiuudistus ei ratkaise ongelmia, sen tarkoitus on enemmänkin järjestöjen tuottojen varmistaminen. Raporteilla ja selvityksillä on totuttu pelaamaan aikaa Suomessa.
Ottakaa päät pois pilvistä ja jalat takaisin maahan, emeritusprofessori Pekka Sulkunen evästää edunsaajajärjestöjä.
Edessä on vain vaikeita valintoja. Mikä on polku parempaan, kohti terveempää järjestelmää jos tavoitteena on terveempi, tasa-arvoisempi Suomi?
”Veikkaus pysyy tulevaisuudessa monopolina, siirtyy lisenssimalliin tai se myydään, jolloin ostaja on jokin alan kansainvälinen toimija. Mitä silloin ostetaan? Mikä on arvokasta Veikkauksessa? Ainakin Suomen suurin asiakasrekisteri, jossa on yhden maan kaikkien rahapelaajien tiedot ja pelihistoriat yhdistettynä monenlaiseen muuhun dataan. Mitä riskejä liittyy siihen, jos kansalaisten asiakastiedot siirtyvät toisen maan yhtiön haltuun? Veikkaus ostaa merkittävän osan peleistään ja teknologioistaan sekä pelialustansa ulkomaalaisilta yrityksiltä. Onko järkevää suojella raskasrakenteista monopolia kilpailulta? Veikkauksen rakenne, johon on kerätty kovan luokan ammattilaisten sekaan kotimaan politiikassa ja hallinnossa pätevöityneitä, ei tee yrityksestä ketterää, varteenotettavaa kilpailijaa kansainvälisille markkinoille.”
Ote kirjasta