Kieltolaki! Veikkaus halutaan lopettaa, kyläkaupat kuolevat, monopoli murretaan, maltalaiset yritykset vievät rahat, veroja joudutaan nostamaan, kolmas sektori tuhotaan.
1. ”Veikkaus halutaan lopettaa”
Kaikkien suomalaisten tuntema 1,8 miljoonaa kanta-asiakasta omaava Veikkaus on arvokas yhtiö. Sen lopettaminen ei ole mielekästä, saati järkevää. Veikkaus on 100-prosenttisesti valtionomisteinen yritys, joka toteuttaa hallituksensa antamaa strategiaa ja omistajaohjauksen asettamaa tuloutusvaatimusta. Olennaista on saada Veikkausta koskeva sääntely kuntoon ja purkaa sen ympärille muodostunut rakenteellinen korruptio.
2. ”Vaativat kieltolakia”
Historia on osoittanut, etteivät kieltolait toimi. Peliongelmien seurauksena ihmiset kuitenkin menettävät työkykyään ja tulojaan, tekevät rikoksia ja seuraa hoitokustannuksia. Yhteiskunta sääntelee haittahyödykkeiden liikaa kuluttamista joko tekemällä toiminnasta verotuksen kautta kalliimpaa tai kielloilla, säännöillä, rajoituksilla ja toimiluvilla. Uhkapelaaminen voi aiheuttaa vaikeaa riippuvuutta, jolloin hinnanmuutoksiin reagoidaan heikosti. Keinoksi jää sääntely, mutta se ei tällä hetkellä ole toimivaa Suomessa, sillä uhkapelituotteet ja niiden mainonta ovat kaikkialla kansalaisten arjessa.
3. ”Monopoli halutaan murtaa”
Pelihaittoja vähennetään parhaiten rajoittamalla saatavuutta sekä tehokkaalla valvonnalla. Näitä voi toteuttaa sekä monopoli- että lisenssijärjestelmässä. Esimerkiksi Norjassa monopoli toimii verrattaen vastuullisesti. Monopoli ilman kuluttajansuojelua ei tutkimusten mukaan takaa mitään. Suomessa markkinointi ja saatavuus tähtää haittojen torjunnan sijaan siihen, että kansalaiset pelaisivat ja häviäisivät mahdollisimman paljon.
4. ”Monopoli on vastuullisempi kuin lisenssijärjestelmä”
Yleensä monopolien tehtävä on rajoittaa kilpailua, tarjontaa, markkinointia ja kulutusta. Suomessa monopoli toimii päinvastaisesti. Suomalaiset pelaavat väkilukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten maailmassa, vaikka Suomessa on EU-maiden ainoa pelimonopoli. Kaikkia uhkapeliyhtiöitä pitää säännellä. Lisenssien puitteissa voi velvoittaa kansainvälisiä peliyhtiöitä kehittämään havainnointijärjestelmiä, jotka mahdollistavat puuttumisen ennen peliongelman syntymistä. Vastaavia mekanismeja ei ole käytössä Suomessa.
5. ”Maltalaiset yritykset vievät kaikki rahat”
Veikkauksella ei ole ollut monopolia internetissä enää vuosikymmeniin. Kansainväliseen nettipelaamiseen on haastavaa vaikuttaa muuten kuin lisenssijärjestelmän puitteissa, jolloin tarjontaa voi säädellä veroilla ja laeilla. Tällä hetkellä suurimmat ongelmat Suomessa syntyvät ns. punaisista korkean riippuvuusriskin rahapeliautomaateista, joita on lähes jokaisen kaupan ja kioskin yhteydessä. Veroparatiiseihin menee jo nyt suomalaisten rahaa, sillä Veikkauksella on miljoonasopimukset maltalaisten ja kyproslaisten pelien ja ratkaisujen tuottajien kanssa.
6. ”Peliriippuvaisten rahat viedään kansainvälisten pääomasijoittajien pohjattomiin taskuihin eikä parempiin kotimaisiin tarkoituksiin”
Nykyjärjestelmä on tehoton, eriarvoistava ja eettisesti ongelmallinen tapa kerätä rahaa. Verottaja kerää Suomessa yhdellä eurolla 100 euroa, mutta rahapelien avulla saadaan yhdellä eurolla kasaan reilut kaksi euroa. Veikkauksen pelikate on 1,8 miljardia. Siitä jää hallintokulujen, palkkojen, palkkioiden jälkeen 1,2 mrd, josta 200 miljoonaa menee arpajaisveroon. Veikkaus vie toiminnallaan noin 30 prosenttia. Samalla syntyy haittakustannuksia, jotka ovat jopa 1000 euroa suomalaista veronmaksajaa kohden vuodessa, kansainvälisiin tutkimuksiin vertaillen. Yhteensä Suomessa noin 900 000 läheiset mukaan lukien kärsii uhkapelien aiheuttamista ongelmista.
7. ”Veikkaus on vastuullisempi kuin muut peliyhtiöt”
Väite ei pidä paikkaansa. Suomessa on maailman “vahvimmat” uhkapelikoneet, samat jotka on suljettu Las Vegasissa kasinoihin, joissa 21 vuoden ikärajaa valvotaan tiukasti. Suomessa ikärajavalvonta vuotaa 80-90 prosenttia ja tappiorajat ovat seitsemän kertaa suuremmat kuin esim. Norjan monopolissa. Veikkauksella haitallisen pelaamisen suuruusluokka on yksi euro jokaista kahta euroa kohden. Esimerkiksi ruotsalaisessa uhkapeliyhtiö Kindred Groupissa haitallisen pelaamisen osuus on yksi euro jokaista 25 euroa kohden.
8. ”Pelaajat siirtyvät nettikasinoihin jos pelikoneet poistetaan”
Pelikoneet palvelevat lähinnä vähävaraisempaa, puutteellisemmin digivarustettuja kohderyhmiä. Pelikoneiden poistaminen helpottaisi monen vähäosaisen sekä heidän läheistensä elämää. Arkisiin ympäristöihin sijoitetuilla pelikoneilla on erityinen tilannehoukutus ja ne aiheuttavat kiistatta eniten peliongelmia. Netissä pitää erityisesti hakeutua pelaamaan. Mikäli pelikoneita poistettaisiin, pelaaminen vähenisi. Suomalaisista vain 4 600 henkilöä eli 0,1 prosenttia pelaa pelkästään ulkomaisille yhtiöille. Koronan aikana peliautomaatit suljettiin noin puoleksi vuodeksi koko maassa, eikä pelaaminen siirtynyt merkittävissä määrin nettikasinoihin.
9. ”Jos pelikoneet viedään pois, tilalle tulee toisten toimijoiden koneita”
Suomessa ei ole laittomia huume-, peli-, alkoholi- tai tupakka-automaatteja. Yhteenkään liiketilaan ei tuoda rahapelikonetta ilman yrittäjän, sääntelijän ja valvojan valtuutusta. Hajasijoitettujen pelikoneiden poistaminen arkiympäristöistä ei johda niiden korvaamiseen maltalaisten-, rikollisten- tai minkään muun tahon hallinnoimilla pelikoneilla.
10. ”Kyläkaupat kuolevat”
Vuonna 2020 pelikoneet suljettiin koronan vuoksi eikä kyläkauppojen joukkokuolemaa tapahtunut. Jokainen pelikone vie kuntalaisilta yli 30 000 euroa. Kauppiaan provision jälkeen kunnan tappio on yli 26 000 euroa yhtä peliautomaattia kohden. Tämä on massiivinen tulonsiirto maaseudulta pääkaupunkiseudulle. Raha ei katoa mihinkään kansantaloudesta, jos sitä ei käytetä rahapelaamiseen. Varat käytetään tarpeellisempiin menoihin, kuten ruokaan, lääkkeisiin ja päivittäistavaroihin. Kyseessä on kasino eikä kyläkauppa, mikäli toiminta ei ole mahdollista ilman pelikoneita.
11. ”Ainoa ongelma tässä on peliongelma, joka ei häivy”
Uhkapeliriippuvuus on vaikea sairaus, josta ei voi parantua, ainostaan toipua. Siksi Suomen tulisi olla vastuullinen ja varmistaa ettei omia kansalaisia sairastuteta tietoisesti. Peliongelma ei synny itsestään vaan vaatii herkistystä ja pelikoneet ovat tutkimusten mukaan tämän suhteen vaarallisimpia. Rajoittamalla altistusta voidaan vaikuttaa uusien peliongelmien syntymiseen.
12. ”Kriitikot haluavat kieltää peli-ilon”
Rahapelaaminen on monelle iloinen harrastus ja siinä ei ole mitään pahaa. Suurin haaste Suomessa on etenkin arkisiin ympäristöihin laitetut riippuvuutta aiheuttavaksi suunnitellut pelikoneet. Veikkauksella on nettikasinotarjonta ja lisäksi Suomessa on liki 100 Veikkauksen Pelaamoa ja Feel Vegas -pelisalia, joissa halukkaat voivat pelata ja näissä valvontaa pystytään hoitamaan tehokkaammin.
13. ”Veroja joudutaan nostamaan”
Kansantalouden jakovara syntyy työstä ja tuottavuudesta, eikä Veikkaus synnytä siihen mitään ylimääräistä varallisuutta. Rahapelaaminen aiheuttaa masennusta, sairauslomia, syrjäytymistä, työttömyyttä, rikollisuutta ja jopa itsemurhia. Tutkimusten mukaan yhden henkilön riippuvuuskäyttäytyminen aiheuttaa kärsimystä 7–15 läheiselle eli taloudellista rasitusta, psyykkistä kuormittavuutta ja hoidon tarvetta. Veikkauksen rahasta puhutaan puhtaana tulona, vaikka haittakustannukset saattavat olla jopa suuremmat kuin pelaamisen kautta kerätyt tulot. Myös huono sijoittaminen on merkittävä eriarvoisuuden lähde Suomessa. Uhkapelaamista arkipäiväistävä kulttuuri ja läpitunkeva markkinointi on tehnyt suomalaisista “lottovoittokansaa”, joka pelaa ylivoimaisesti eniten suhteessa väkilukuun ja ostovoimaan kaikista Pohjoismaista, vaikka rahapelien tuotto-odotus on negatiivinen. Tämä kaikki vähentää ihmisten tekemää työtä ja tuottavuutta. Suomen bruttokansantuote laskee ja uhkapelaaminen vähentää jakovaraa. Mikäli järjestelmä tervehtyy, voidaan suomalaisten kokonaisveroastetta jopa laskea pitkällä juoksulla.
14. ”Jos järjestöt eivät saa rahaa Veikkaukselta, eivät ne saa sitä mistään muualtakaan”
Järjestöt voivat saada rahaa normaalin budjetin kautta. Näin rahoitetaan jo nykyisellään yhteiskunnan tärkeiksi katsomia toimintoja. Mikäli rahankeräyslakia muutetaan, voidaan helpottaa myös järjestöjen omaa varainkeruuta.
15. ”Järjestöjen rahat eivät tule Veikkaukselta vaan ministeriöistä”
Tämä pitää muodollisesti paikkansa. Veikkaus tulouttaa rahat ministeriöihin, jotka jakavat ne eteenpäin. Veikkaus kuitenkin muistuttaa omassa viestinnässään, että rahat ovat Veikkaukselta peräisin. Myös järjestöt tekevät samaa puhumalla veikkausvoittovaroista, tukemalla Veikkausta ja levittämällä materiaaleissaan Veikkaus-logoa, jota ympäröi “tuettu Veikkauksen tuotoilla” -teksti. Tarpeen vaatiessa Veikkaus kuitenkin muistuttaa, ettei jaa rahaa. Myös järjestöt etäännyttävät itseään Veikkauksesta vetoamalla rahoituksen tulevan ministeriöiltä. On täysin asiayhteydestä riippuvaista, korostavatko vai häivyttävätkö Veikkaus ja järjestöt keskinäistä yhteyttään.
16. ”Järjestövihamieliset haluavat pyyhkiä pois koko kolmannen sektorin”
Kansalaistoiminta on äärimmäisen tärkeä osa yhteiskuntaa. Ongelmalliseksi nykyasetelman tekee se, että tiettyjen järjestöjen rahoitus on sidottu uhkapelaamisen määrään. Tuotto-odotusten paineissa on uhkapelaamisen volyymi on kasvatettu Suomessa niin suureksi, että se eriarvoistaa kansalaisia voimakkaasti. Uhkapelaaminen on armottominta kapitalismia. Valtionyrityksen harjoittamana se on erityisesti köyhiin osuva regressiivisen verotuksen muoto. Mitä vähemmän tienaat, sitä enemmän pelaat ja maksat. Järjestöjä tarvitaan, mutta niiden rahoitus pitää järjestää niin, että rahoitus ei itsessään tuota ongelmia.
