Arpajaishallinto ei huomioi keskusteluita, joissa ei ole käytetty virkapuhelinta. Julkisuuslaki 11 § ei Poliisihallinnon mukaan mahdollista tiedonsaantioikeutta tilanteessa, jossa poliisin tietojärjestelmästä hakuja tehneiden lokitietoja pyytävä epäilee, että häntä koskevien tietojen käyttäminen ei ole ollut asianmukaista.
Senja Larsenin 7.6.2021 selvityspyyntö poliisihallitukselle:
Arvoisa poliisihallitus,
Pyydän virkavastuulla selvittämään arpajaishallinnon pyrkimyksiä saada tietoonsa toukokuussa 2021 julkaistun Veikkauskratia-kirjan nimettömiä lähteitä ja tällä tavoin murtaa journalistisen tietokirjaan haastatteluja antaneiden sananvapauslain 16 pykälän mukainen lähdesuoja.
Ainakin arpajaishallinnon ylitarkastaja […] on ollut yhteydessä seuraaviin tahoihin:
Ylitarkastaja […] on soittanut virkanumerosta [HENKILÖ 1]:lle ja vaatinut saada tietoonsa, ketä nimetöntä […] on haastateltu Larsenin kirjassa.
Lisäksi ylitarkastaja […] on ollut yhteydessä [HENKILÖ 2]een, vaatinut saada tietoonsa kirjassa haastatellun tutkijan henkilötiedot, spekuloinut kirjoittajan yhteyttä haastateltuihin sekä kirjan editori Mikko Niemelään ja kummastellut editorin roolia kirjan tekemisen prosessissa. [HENKILÖ 2]lle on todettu, että hänen on arveltu olevan kirjassa esiintyvä nimetön tutkija.
Ylitarkastaja […] on lisäksi pyrkinyt saamaan tietoja kirjasta ainakin [HENKILÖ 3]lta.
Pyydän arpajaishallintoa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Kuka tai ketkä arpajaishallinnon henkilöstöön kuuluvat ovat olleet kirjoittamaani Veikkauskratia-kirjaan liittyen yhteydessä tai sivunneet kirjaa viestiessään mitään suullista tai kirjallista kanavaa käyttäen arpajaishallinnon ulkopuolisten tahojen kanssa?
- Mistä aiheista keskustelua on käyty?
- Keihin henkilöihin on oltu yhteydessä?
- Minä päivinä ja kellonaikoina keskusteluja on käyty?
- Millä perusteella ja mihin arpajaishallinnon julkiseen tehtävään liittyen yhteydenotot ovat tapahtuneet?
- Pyytäisin litteroidun keskustelun tai kopion kirjeenvaihdosta niiltä osin, kuin viestintä on liittynyt Veikkauskratia-kirjaan, sen tekijään, siinä haastateltuihin tai kirjaa avustavassa roolissa mainittuihin henkilöihin.
- Tiedustelisin kuuluuko arpajaishallinnon toimivaltaan tai toimenkuvaan journalistisen tietokirjan nimettömien lähteiden selvittäminen?
- Arpajaishallinnon ilmoituksen mukaan yhteydenottoja on ollut ainakin maanantaina 3.5. Tiedustelisin, mistä arpajaishallinto oli saanut tietoonsa, että kirjaan on haastateltu nimetöntä tutkijaa. Kirja oli tuolloin keskeneräinen editointi- ja faktantarkastusvaiheessa, eikä missään ollut julkista tietoa siitä, että kirjaan on haastateltu nimetöntä tutkijaa.
- Pyydän tietosuojalain, rikosasioiden tietosuojalain sekä poliisin henkilötietolain mukaisesti selvitystä siitä, ketkä arpajaishallinnossa ovat hakeneet ja avanneet itseeni liittyviä tietoja poliisin tietojärjestelmässä ja missä tarkoituksessa tai mihin kyseisen viranomaisen tehtävään liittyen henkilötietojani on haettu tai käsitelty.
Arpajaishallinnon tehtävä on antaa rahapelejä koskevia lausuntoja ja ohjeita, neuvoa, ohjeistaa, kouluttaa ja tiedottaa rahapelitoimintaan liittyvissä asioissa sekä valvoa rahapelien lainmukaisuutta ja puuttua lainvastaiseen rahapelien toimeenpanoon.
Miten tämän tehtävän toteuttaminen toimii perusteena yhteydenotoille ja yritykselle murtaa journalistisen tietokirjan lähdesuoja?
Helsingissä maanantaina 7.6.2021
Senja Larsen
Poliisihallituksen 15.6.2021 vastaus (kysymys: pyrkimys murtaa journalistisen Veikkauskratia-kirjan lähdesuoja)
Vastaus tiedusteluunne
Poliisihallituksen arpajaishallinto vastaa tässä tiedustelunne kysymyksiin 1- 5 sekä 7 ja 8. Kysymyksen 6 arpajaishallinto katsoo olevan asiallisesti asiakirjapyyntö, johon annetaan vastaus tällä kirjeellä. Kysymyksen 9 arpajaishallinto katsoo olevan lokitietopyyntö, johon vastaaminen on siirretty Poliisihallituksen tiedonhallinnalle. Saatte tähän siis erikseen vastauksen.
Poliisihallituksen arpajaishallinto on pyydetysti selvittänyt niitä virkatoimia, jotka ovat tavalla tai toisella sivunneet julkaisemaanne Veikkauskratiakirjaa.
1 Kysymykset 1-5 sekä 7 ja 8
Kuten viestissänne tuotte esille, arpajaishallinnon [ylitarkastaja…] on ollut puhelimitse yhteydessä [HENKILÖ 1]:een Puhelu on käyty 3.5.2021 klo 11.30 alkaen. Muiden arpajaishallinnon virkamiesten ei tiedetä keskustelleen kirjastanne ulkopuolisten tahojen kanssa.
[Ylitarkastaja…] kertoman mukaan [HENKILÖ 1] kanssa 3.5.2021 käyty keskustelu on liittynyt rahapelialaan ja sen tutkimukseen laajasti ja keskustelussa on puhuttu myös valmisteilla olleesta kirjastanne. Keskustelu on käyty virka-aikaan ja virkapuhelimesta. Kirja on tullut [ylitarkastaja…] kertoman mukaan hänen tietoonsa muun muassa sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen ja kirjan julkaisemiseksi käynnistetyn joukkorahoituskampanjan kautta. Joukkorahoituskampanja ja siitä Mesenaatti.me-sivustolla julkisesti saatavilla ollut tieto on tullut esille Poliisihallituksen käytössä olevan mediaseurannan kautta hakusanalla Veikkaus. Tätä kautta [ylitarkastaja…] on tullut tietoiseksi siitä, että kirjaan on haastateltu tutkijaa.
Arpajaishallinnossa ei ole annettu kirjaanne liittyvää toimeksiantoa eikä siihen liittyen ole käynnistetty hallinnollista prosessia. Kirjanne ei ole myöskään ollut arpajaishallinnossa minkäänlaisen selvityksen kohteena.
Arpajaislain 42 §:n mukaisesti Poliisihallituksen tehtäväksi on säädetty mm. rahapelitoiminnan valtakunnallinen valvonta. Poliisihallituksen työjärjestyksen mukaan näitä tehtäviä hoitaa arpajaishallinto. Tehtävän suorittamiseksi arpajaishallintoon sijoitettujen virkamiesten toimenkuviin on kirjattu erilaisia tehtäväkokonaisuuksia. [Ylitarkastaja…] tehtäviin kuuluvat rahapelitoiminnan valvonnan ja lainvastaiseen toimintaan puuttumisen edistämiseksi mm. rahapelitoimialan kehityksen seuranta sekä […]
Tehtävää suorittaessaan [ylitarkastaja…] on usein yhteydessä laajaan määrään arpajaishallinnon sidosryhmien edustajia, mukaan lukien [HENKILÖ 1].
Yhteydenpito sidosryhmiin yleisesti ja myös nyt kyseessä oleva keskustelu [HENKILÖ 1] kanssa sisältyvät luontevasti [ylitarkastaja…] virkatehtäviin.
Vaikutelma vaatimuksesta saada nimettömän tutkijan henkilöllisyys selville on erittäin valitettava, eikä vastaa [ylitarkastaja…] kertomusta keskustelusta. Arpajaishallinnolla ei ole minkäänlaista valvonnallista tai muutakaan intressiä saada kirjaan mahdollisesti liittyvien henkilöiden tietoja selville, eikä tämän kaltaisten tietojen selville saamiseen tähtääviä yrityksiä voitaisi pitää virkamieheltä hyväksyttävänä toimintana.
[Ylitarkastajalta …] saadun tiedon mukaan keskustelussa [HENKILÖ 1] kanssa on kyseessä ollut ylitarkastajan tehtävänkuvan mukaisten virkatehtävien hoito. Keskustelun tarkempaan sisältöön arpajaishallinto ei voi ottaa kantaa, koska kyseisen keskustelun sisältö ei ole jälkikäteen selvitettävissä mistään erillisestä lähteestä. Yhteydenotossanne esille tuotuja muita keskusteluja ei ole käyty Poliisihallituksen virkapuhelimessa. Henkilöt [HENKILÖ 2 JA HENKILÖ 3], joiden kanssa [ylitarkastaja…] on käynyt viestissänne mainittuja keskusteluja, kuuluvat [ylitarkastaja…] kertoman mukaan hänen henkilökohtaisiin tuttavuuksiinsa. [Ylitarkastaja…] on ollut näihin henkilöihin yhteydessä henkilökohtaisessa ominaisuudessa vapaa-ajallaan, eikä ole käyttänyt keskusteluihin virkapuhelinta.
2 Kysymys 6, tietopyyntö
Olette pyytänyt arpajaishallinnolta litteroitua keskustelua tai kopiota kirjeenvaihdosta niiltä osin kuin viestintä on liittynyt Veikkauskratia-kirjaan, sen tekijään, siinä haastateltuihin tai kirjaa avustavassa roolissa mainittuihin henkilöihin.
Arpajaishallinnon puheluita ei lähtökohtaisesti tallenneta. Näin ollen arpajaishallinnolla ei ole [ylitarkastaja…] ja [HENKILÖ 1] välisestä puhelusta tallennetta, litteroitua tekstiversiota tai muuta viranomaisen asiakirjaa. Arpajaishallinnolla ei myöskään ole kirjaanne liittyen kirjan tekijään, siinä haastateltuihin tai kirjaa avustavassa roolissa mainittuihin henkilöihin liittyvää viranomaisen asiakirjaa, koska asiassa ei ole olemassa hallinnollista prosessia, jonka yhteydessä asiakirja-aineisto muodostuisi. Näin ollen, kun luovutettavaa asiakirjaa tai asiakirjoja ei ole olemassa, tällaista luovutusta ei voida tehdä.
Tiedon antamista koskeva asia tulee voida saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Pyynnöstänne arpajaishallinto antaa asiassa valituskelpoisen päätöksen. Mikäli haluatte valituskelpoisen ratkaisun, asian vireille saattamiseksi tulee esittää kirjallinen nimenomainen pyyntö joko sähköpostitse osoitteeseen arpajaishallinto@poliisi.fi tai postitse osoitteeseen Poliisihallitus, arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki.
Arpajaishallinto on pyytänyt Poliisihallituksen tiedonhallintaa vastaamaan kysymyksellä 9 esitettyyn lokitietopyyntöön. Poliisihallituksen tiedonhallinta antaa vastauksen tältä osin erikseen.
Ryhmäpäällikkö Henna Salmi
Poliisi 15.06.2021
Poliisihallituksen 6.7.2021 vastaus (kysymys: henkilötietojen haku poliisin tietojärjestelmistä)
Hei
Olette esittänyt Arpajaishallinnolle selvitys- ja tietopyynnön 8.6.2021 lähetetyllä sähköpostikirjeellä. Poliisihallituksen arpajaishallinto siirsi asianne Poliisihallituksen tiedonhallinnan käsiteltäväksi seuraavan asiakohdan osalta.
”Pyydän tietosuojalain, rikosasioiden tietosuojalain sekä poliisin henkilötietolain mukaisesti selvitystä siitä, ketkä arpajaishallinnossa ovat hakeneet ja avanneet itseeni liittyviä tietoja poliisin tietojärjestelmässä ja missä tarkoituksessa tai mihin kyseisen viranomaisen tehtävään liittyen henkilötietojani on haettu tai käsitelty.”
Poliisihallituksen vastaus ja ohjaus
Tiedonsaantioikeus lokitiedoista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) perusteella
Käyttölokijärjestelmä on Poliisihallituksen ja muiden poliisirekisterien rekisterinpitäjien sekä poliisille tietoja luovuttavien viranomaisten rekisterinpitäjien käyttöön tarkoitettu tietojärjestelmä, johon kerätään lokitietoja käsittelyn lainmukaisuuden tarkistamiseen, sisäiseen valvontaan, henkilötietojen eheyden ja turvallisuuden varmistamiseen sekä rikosoikeudellisiin menettelyihin käyttölokijärjestelmän piiriin kuuluvien suojattavien henkilötiedollisien tietojärjestelmien henkilötietojen käsittelytapahtumista. Käyttölokijärjestelmän tietoja käsitellään salassa pidettävinä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevina ja niiden toteuttamiseen vaikuttavina tietoina. Käyttölokijärjestelmän tiedot voivat olla salassa pidettäviä myös muulla perusteella riippuen lokitietojen tietosisällöstä.
Julkisuuslain 9 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Tiedon antaminen asiakirjasta, joka julkisuuslain 6 ja 7 §:n mukaan ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, mitä julkisuuslain 17 §:ssä säädetään. Asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin säädetään julkisuuslain 11 §:ssä, jonka mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä tarkoitettua oikeutta:
1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua;
2) esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa asian selvittämiselle.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan julkisuuslain 11 § ei kuitenkaan mahdollista tiedonsaantioikeutta lokitiedoista siinä tilanteessa, jossa lokitietoja pyytävä vasta epäilee, että häntä koskevien poliisin tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen käyttäminen ei ole ollut asianmukaista. Lokitietoja koskeva asianosaisen tiedonsaantioikeus voi perustua vain siihen, että tiedot vaikuttavat tai ovat voineet vaikuttaa jonkin poliisissa vireillä olevan tai olleen, tiedon pyytäjää koskevan asian käsittelyyn (KHO:2014:69, 8.5.2014).
Poliisihallituksen näkemyksen mukaan teillä ei ole tiedonsaantioikeutta käyttölokijärjestelmän tiedoista, koska poliisihallinnossa Poliisihallituksen tiedon mukaan ei ole tai ole ollut vireillä sellaista asiaa, johon pyydetyt poliisin tietojärjestelmien lokitiedot voisivat tai olisivat voineet vaikuttaa julkisuuslain 11 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla.
Asiakirjan antamista koskeva asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Pyynnöstä voimme antaa asiassa valituskelpoisen päätöksen. Pyydämme teitä tällöin ilmoittamaan myös julkisuuslain 13 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla tietojen käyttötarkoituksen sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat. Pyynnön voi osoittaa Poliisihallitukselle seuraavilla yhteystiedoilla:
POLIISIHALLITUS
Vuorimiehentie 3, PL 1000, 02151 ESPOO
kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi
Faksi +358 295 411 780
Julkisuuslain 9 ja 11 §:ään perustuvasta asiakirjan antamisesta peritään suoritemaksu sisäasiainministeriön asetuksessa (1117/2020) poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2021 säädetyllä tavalla.
Tarkastusoikeus lokitietoihin
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) 15 artiklan mukaisesti rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että häntä koskevia henkilötietoja käsitellään tai että niitä ei käsitellä, ja jos näitä henkilötietoja käsitellään, oikeus saada pääsy henkilötietoihin. Rekisterinpitäjän on toimitettava jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista. Jäljennöksen antaminen ei kuitenkaan saa vaikuttaa haitallisesti muiden oikeuksiin ja vapauksiin.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan mukaan jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan rajoittaa 12–22 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Rekisteröidyn tarkastusoikeutta on rajoitettu yleistä tietosuoja-asetusta täydentävässä ja täsmentävässä tietosuojalaissa (1050/2018).
Tietosuojalain 34 §:n mukaan rekisteröidyllä ei ole tietosuoja-asetuksen 15 artiklassa tarkoitettua oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin, jos:
- tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta, puolustusta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta taikka haitata rikosten ehkäisemistä tai selvittämistä:
- tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka rekisteröidyn tai jonkun muun oikeuksille; tai
- henkilötietoja käytetään valvonta- ja tarkastustehtävissä ja tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä Suomen tai Euroopan unionin tärkeän taloudellisen tai rahoituksellisen edun turvaamiseksi
Jos vain osa rekisteröityä koskevista tiedoista on sellaisia, että ne jäävät tietosuoja-asetuksen 15 artiklassa tarkoitetun tiedon ulkopuolelle, rekisteröidyllä on oikeus saada tietää muut häntä koskevat tiedot. Rekisteröidylle on ilmoitettava rajoituksen syyt, ellei tämä vaaranna rajoituksen tarkoitusta.
Tietosuojalainsäädännön mukainen tarkastusoikeus koskee rekisteröityä itseään koskevia tietoja. Käyttölokiin tallentuvat tiedot koskevat niitä henkilöitä, joilla on tai on ollut käyttöoikeus poliisin tietojärjestelmiin (= tietojärjestelmien käyttäjät). Varsinaisiin poliisin tietojärjestelmiin rekisteröidyllä ei siten ole tarkastusoikeutta poliisin käyttölokijärjestelmän tietoihin, koska lokitiedot eivät ole häntä itseään koskevia tietoja (KHO:2014:69, 8.5.2014).
Rekisteröidyn tarkastusoikeuden käyttöä koskevana asiana tarkastuspyyntönne olisi kohdistettu käyttölokijärjestelmässä niihin tietoihin, joita on mahdollisesti tallentunut järjestelmään tietoihinne kohdistetuista kyselyistä ja muista tietojen käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä poliisin varsinaisissa tietojärjestelmissä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan teillä ei ole tarkastusoikeutta näihin tietoihin, koska ne eivät ole teitä itseänne koskevia tietoja, joten pyyntönne lokitietoihin tarkastusoikeuden perusteella evätään.
Tietosuojalain 21 §:n mukaan rekisteröidyllä on oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan sitä koskevaa lainsäädäntöä.
Tietosuojalain 34 §:ssä on säädetty menettelystä, jos rekisteröidyllä ei ole oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin. Tällöin tietosuoja-asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava tietosuojavaltuutetulle rekisteröidyn pyynnöstä.
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Käyntiosoite: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 800, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde: 029 566 6700
Kirjaamo: 029 566 6768
Sähköposti (kirjaamo): tietosuoja(at)om.fi
Kotisivut: www.tietosuoja.fi
Rekisteröidyn oikeuksien käytön ja toimenpiteiden maksuttomuus
Rekisteröidylle tietosuojalainsäädännön perusteella annettavat ilmoitukset ja tiedot sekä rekisteröidyn tekemien pyyntöjen käsitteleminen ovat rekisteröidylle lähtökohtaisesti maksuttomia.
Jos rekisteröidyn pyynnöt ovat kuitenkin niiden toistuvuudesta tai muusta syystä ilmeisen kohtuuttomia tai perusteettomia, rekisterinpitäjä voi periä toimenpiteestä maksun. Maksun määrän perusteista ja suuruudesta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992) sekä sisäministeriön asetuksessa (1117/2020) poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2021 säädetyllä tavalla. Jos rekisterinpitäjä on perinyt edellä mainituilla perusteilla maksun, sen on tarvittaessa osoitettava pyynnön ilmeinen perusteettomuus tai kohtuuttomuus.
Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden selvittäminen
Asian käsittelyn yhteydessä ei ole ilmennyt selvitystä tai viitteitä siitä, että poliisin hallussa oleviin teitä koskeviin henkilötietoihin olisi kohdistunut säädösten vastaista käsittelyä tai muuta yksilöivää poliisiin kohdistuvaa epäilyä lain tai muutoin virkavelvollisuuksien vastaisesta, virheellisestä tai muuten epäasianmukaisesta menettelystä, joiden nojalla poliisin olisi syytä lähteä selvittämään henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta hallintokantelumenettelyssä tai muutoin.
Hallintolain (434/2003) 53 a §:n mukaan viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle. Hallintolain 53 b §:n mukaan valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Jos kantelun johdosta ei ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, siitä tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelun tekijälle. Hallintokantelua käsiteltäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä.
Jos epäilette, että henkilötietojanne käsiteltäessä on syyllistytty rikokseen, voitte myös aina kääntyä suoraan kotipaikkakuntanne poliisin puoleen, joka suorittaa asiassa tutkinnan edellytysten täyttyessä. Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita.
Lisäksi Poliisihallitus lausuu tietosuojaan liittyvänä yleisenä ohjauksena seuraavaa
Läpinäkyvän ja avoimen informoinnin toteuttamiseksi sekä rekisteröidyn oikeuksien käytön edistämiseksi poliisi on asettanut kaikkien saataville kattavan informaatioaineiston www.poliisi.fi -sivustolle. Sivustolta löytyy yksityiskohtaista tietoa muun muassa siitä, miten rekisteröity voi tarkastaa itseään koskevat tiedot, milloin tietojen tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa, miten ja millä edellytyksillä tietoja voi saada oikaistua tai poistettua, miten henkilötietoja ja lokitietoja käsitellään poliisissa ja miten poliisi rekisterinpitäjänä huolehtii rekisteröityjen oikeuksista ja henkilötietojen käsittelyn sisäisestä valvonnasta.
Sen seikan varmistamiseksi, että edellä mainittu informaatioaineisto on myös muulla tavalla asetettu kaikkien saataville, on jokaiseen poliisin asiakaspalvelupisteeseen sijoitettu poliisin henkilörekisterit -kansio, jossa on vastaavaa rekisteröidylle tarkoitettua informaatioaineistoa paperiasiakirjamuodossa.
ylitarkastaja Harri Kukkola 6.7.2021
Poliisihallitus
Poliisin tietosuojavastaava